Rakennustekniset

Pintakosteusmittaukset

Pintakosteusmittaus on useimmiten riittävä osakehuoneiston aktiivisesti kosteusrasitettujen alueiden selvittämisessä ja sen tarkoituksena on löytää ympäristöstä poikkeavat kosteusarvot. Pintakosteusmittarilla tulos saadaan nopeasti ja rakenteita rikkomatta. Pintakosteusmittarin antamat lukemat eivät koskaan kerro materiaalien todellista kosteuspitoisuutta, mutta suhteellisia kosteuksia vertaamalla mahdolliset kosteus ja/tai märkä paikka on mahdollista paikallistaa.

Asuntokauppaa varten tulisi kerrostalo- ja rivitalohuoneistossa kartoittaa kaikki lähitulevaisuuden korjaustarpeet jotta ne eivät tulisi isona ja kalliina yllätyksenä ostajalle.

Jos epäillään, että kosteus on päässyt rakenteisiin, esitetään rakennekosteusmittausta. Rakennekosteusmittauksen avulla saadaan luotettava tulos rakenteen sisäisestä kosteustilasta.

Asuntokaupan yhteydessä pintakosteusmittauksesta laaditaan aina erillinen raportti.

Kuntotarkastukset

Kuntotarkastuksella tarkoitetaan laajempaa toimenpidettä kuin pelkällä pintakosteusmittauksella. (Kuntotarkastus tehdään yhteistä toimintamallia soveltaen asuntokaupan yhteydessä.)

Kuntotarkastuksen tarkoituksena on tuottaa puolueetonta tietoa tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista sekä mahdollisista vaurioriskeistä.

Kuntotarkastuksessa sovelletaan KH- 90-00394 suoritusohjetta. Kuntotarkastus tehdään aistinvaraisilla, pintapuolisilla ja rakennetta rikkomattomilla menetelmillä. Kuntotarkastaja tekee perusteellisen haastattelun kiinteistön- tai osakehuoneiston omistajalle ja tarkastaa näkyvät pinnat kaikissa kulkuaukollisissa tiloissa ja vesikatolla sekä yläpohjassa mikäli niihin on turvallinen pääsy. Räystäät, julkisivut, ikkunat, ovet, sadevesijärjestelmät, perustukset ja rakennuksen vierustat tarkistetaan. Samassa yhteydessä tarkistetaan / listataan mahdollisuuksien mukaan mahdollisten riskirakenteiden olemassaoloa. Kuntotarkastukseen sisältyy yksi riskirakenteen tarkistus, muiden mahdollisten riskirakenteiden osalta esitetään niiden osalle soveltuvat tutkimustarpeet. Rakenteiden avaamista varten tarvitaan omistajan ja / tai taloyhtiön lupa. Pintakosteusmittaus tehdään märkätiloihin ja tiloihin, joissa on vesipiste (keittiö, kodinhoitohuone jne.)

Kuntotarkastus koostuu kohteen käyttäjän haastattelusta, kuntotarkastajan havainnoista kohteessa ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saaduista tiedoista.

Kuntotarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, ellei sen osalta muuta erikseen sovita.

Rakenteen kosteus mittaus

Rakennekosteusmittaus on mittausmenetelmä, joka tehdään muovimaton alta ns. viiltomittauksena ja tarvittaessa rakenteeseen poratusta reiästä (ainetta rikkova menetelmä). Rakennekosteusmittaus antaa mahdollisimman tarkan tiedon rakenteen kosteuspitoisuudesta.

    • Rakenteista tehtävillä mittauksilla selvitetään mm:
      • onko rakenteessa ylimääräistä kosteutta ja tarvittaessa kosteusjakauma
      • mihin suuntaan kosteus rakenteessa liikkuu
      • vaurion syy ja laajuus
      • kuivaustarve

Uudisrakennuskohteissa yleisimpiä mitattavia kohteita ovat betonilattiat, joiden rakennekosteutta mitataan, jotta tiedetään milloin lattiat voidaan päällystää.


Haju-, mikrobi- ja vaurioselvitykset

Haju-, mikrobi- ja vaurioselvityksissä etsitään syy(t) vaurioiden syntyyn ensisijaisesti haastattelemalla käyttäjiä ja silmämääräisesti tarkastaen.

Tarvittaessa tutkitaan kohdetta mittauksin ja ottamalla näytepaloja sekä avaamalla rakenteita.

Ensisijainen tarkoitus on löytää vaurion aiheuttaja, jonka jälkeen voidaan tilanteesta riippuen tehdä jatkotutkimuksista tai laatia korjaustyöselitys vaurion ja sen aiheuttajan korjaamiseksi.

Kosteus kartoitukset

Kosteuskartoitusten tarkoitus on rajata mahdollinen kosteusvaurio tietylle alueelle, jotta mahdolliset purku- ja korjaustyöt voidaan rajoittaa vain vaurioituneisiin rakenteisiin tai niiden osiin.

Kartoitus suoritetaan kosteusmittareiden ja aistinvaraisten havaintojen avulla ja tarpeen vaatiessa rakenteita avaamalla.

Kuntoarviot

Kuntoarvion tavoitteena on kunnossapitosuunnittelun lähtötietojen hankinta. Kuntoarviolla annetaan kokonaiskuva kiinteistöstä ja arvio merkittävimmistä korjaustarpeista ja tarvittavista lisätutkimuksista.

Kuntoarviolla annetaan kokonaiskuva kiinteistöstä ja arvio merkittävimmistä korjaustarpeista ja tarvittavista lisätutkimuksista.

Kuntoarvio ei sisällä kuntotutkimuksen luonteisia perusteellisia selvityksiä, vaan niiden tekemisestä ja sisällöstä sovitaan aina erikseen. Kirjallinen kuntoarvioraportti sisältää pitkän tähtäimen suunnitelman eli ns. PTS kymmenelle vuodelle. Korjaustarpeet dokumentoidaan digikameralla.

Lämpökamerakuvaukset

Lämpökameralla selvitetään rakennusten lämpövuotoja, kosteusvaurioita, lämmöneristeiden puutteellisuutta, kylmäsiltoja, lattialämmitysalueiden ja kattolämmityksen toimintaa sekä vuoto- ja vesivahinkojen vaurioalueiden laajuuksia. Lämpökamerakuvaukset paljastavat myös lämpöviihtyvyyteen liittyviä ongelmia.

Lämpökamerakuvaus on myös sekä uudisrakennusten laaduntarkkailussa että rakennusten vaurioiden selvittämisessä erinomainen. Lämpökuvauksen tuloksista laaditaan kattava raportti. Lämpökuvauksen suorittaa VTT:n sertifioima henkilö.